Aiemmin
kirjoittamani runoelma teokset.
(Omakustanteita
kaikki. Ei menneet kustantajille läpi. 65 kappaletta
painettiin 13 runoelmateosta ja monta aiempaa.
Ei ollut rahaa isompiin
painoksiin. 15 euroa kappale minä niitä möin
ja monta annoin.)
Kaiken
viisauden keskellä ihminen ( 1998 )
Seuraa
hiljaisuus harmaa märkä kivi ( 1999 )
Tyhjyyden
päällä lepää käsi ( 2000 )
Valoa tomua
( 2003 )
Paluu ( 2005
)
Ainoan
olemiseni kasvoista ( 2008 )
Puut
keskustelevat oksillaan ( 2010 )
Sanojen
yksinkertainen avain ( 2011 )
Yhden hengen
huone ( 2012 )
Kolme tuolia
valitut runot 1973-2013 ( 2013 )
Veden kaari
( 2014 )
Juttelua
tapaamisella idean tuolla puolen ( 2015 )
Sieluni
maassa suutelen elämää ( 2016 )
Mistäpä sitä
muusta runonsa kirjoittamaan, kuin
omasta
sydämestä, itsehän sitä
oman
sydämensä tietää. MERI SUURI, SUOLAINEN.
Omistettu
fyysisesti väkivallasta kärsiville ja niille
jotka ovat
fyysisesti väkivallasta kärsineet ja joiden nimet ovat
unohtuneet. En ole piilossa koskaan ollut, en
osaa hypnooseja.
Luonteessani
ei ole kateutta, katkeruutta, sadismia,
ahneutta,
masokismia.
Tämä ei ole
minulle annettu, tai määrätty tehtävä, tai palvelusta.
En etsi
palkintoja, en juoni, ei salakieliä. Rakkauden loogisuudella teen.
Rehellisyydellä
olen ja teen, joka suuntaan samanlainen.
Olen
tällainen. En ole tappelija, eikä minulla ole itsepuolustuskeinoa.
Metsäeläjäksi
minusta ei ole ja kaupungit tuntuvat minusta vaarallisilta.
Vaaka. Kumpi
painaa enemmän kolikko vai sielu.
Riiko Samuli
Muje. 22.05.68. Viimeinen temppeliritari.
Vuodenajat
ovat tulleet
joka vuosi
kuitenkin.
Kevät.
Kesä.
Syksy.
Talvi.
Aika on
suora ja etenee koko ajan,
siksi koska
se on niin.
Vastuussa
vain omista käsistä.
Vain omista.
Ei ole
mahdollista, että olisi joku toinen sielu.
On
mahdollista olla vain itsensä koko ajan.
Todella
typerää olisi edes yrittää olla joku toinen.
Itse
kirjoitan siitä minkälainen koko ajan olen.
Ei minulla
ole mitään häive katve näkymättömyys luukkuja.
Olen
lapsesta asti ollut näkyvissä.
Elävä ei
kerta kaikkiaan voi olla kone.
Elämä on
elävää, joten typeryys on
sellaisissa
jotka väittävät toisin,
elämää ei
ole mahdollista purkittaa koneeseen, oikeasti
sen
yrittämisestä saattaa seurata apocalypsi, maailmanloppu.
En ole edes
väittänyt olevani jumala.
Arvistanikin
minut tunnistaa, ei ole enää kiveksiä,
eikä terskaa
ja vatsassani kaksikymmentäsenttinen arpi poikittain.
Olen vain
ihminen.
En enempää,
enkä vähempää.
Siinä kaikki.
Paha.
Etkös vihaa
kaikkea hyvää.
Valoa ja sen
sellaista.
Ota suunta
aurinkoon.
Hyökkää
sinne.
Liekö egosi
suurempi sitä.
Teitkö sen
mollukan ?
Teistäkö
orapihlajan lehdet, oksat,
itselleni
seppeleen teen,
viitan, jota
muutenkin kannan.
Kun olen
kuollut,
heittäkää
tuhkani minne haluatte,
ei kiviä, ei
monumentteja, ei kukkia
Antaa
kukkien kasvaa siellä minne ne kuuluvat.
Kysyit.
Minä
vastasin.
Suutuit, kun
sanani
ei seisoneet
kukkulallasi
tuolina
kenkiäsi
kiillottamassa.
Heitit vain
rakkauden roskakoriin.
Kumpi teistä
kuulostaa viisaammalle.
Kyyneleeni
eivät ole minun
ne ovat
kevyet kantaa
vai
ä, ä, ä, ää,
ää. Kumarra minua.
Melankolian
tiiliseinän
aurinkolasien
suossa
näkemättä
läpi
hentoa
olemusta,
heikkoutta
vahvaa
vartta.
Kaikista
vahvinta.
Suurinta
satua.
Totta.
Sanohan sie
maamo, Gaia, harmahille
kumpi
painaapi enemmän
kolikko vai
sielu.
Ovatkohan
jotkut ajatelleet edes, että olisivat jotakin asioita
saaneet
onnellisuutensa ja itse sulkeneet teitään onnellisuuden
pitämiseksi
vallanhalussaan rääkkäämällä fyysisesti minua.
RAKKAUSRUNO
Ihollasi
olen onnellinen.
Vaikka joku
lukisikin ajatuksiasi
sydämesi
tiedät itse.
Rakkautesi
ja sielusi saat pitää.
Kuten
minäkin.
Hautaan
asti.
Rakastan
naisia.
Väkivallasta
en pidä yhtään.
Miksi
sellainen häiritsee pahaa?
Hiukan
aasialaista kulttuuria.
Kukat eivät
aina ole sitä,
miltä
näyttävät.
Kirjaimellisesti.
Täydellistä.
Kunnia on
rakkauden viisaudessa,
ei siinä,
että taistelee, tai kärsii.
Kaikenlaista
olen kokenut. Kärsimystä ja tuskaa aika paljon.
Outoa
hiukan, että minua ei ole vielä hoidettu oikeassa sairaalassa
anestesiassa
laserleikkauksella terveemmäksi. Se auttaisi muitakin.
Olen
pyytänyt apua lapsesta asti, saamatta kuitenkaan sitä, en ymmärrä
sitä miksi
asiaa on viivytelty.
Ulottuvuus
teorioista sen verran, että tietysti kaikki tekemiseni
ruumiissani
olevien laitteiden vuoksi vaikuttavat niihin, jos ulottuvuuksia
on,
riippumatta siitä mitä teen, joten en voi ruveta miettimään niitä
teorioita
vakavissani.
Paljon on
erilaisia ääniä ollut ja on maailmassa, koska
maailma on
vanha, tulivuorenpurkauksia, ukkosia,
maanjäristyksiä
ja kaikenlaisia eläinten sekä ihmisten ääniä.
En hae
ominaisuuksia muista millään tietokoneilla.
Opettelen
asiani itse ja sen osaan minkä osaan.
Elävä
ihminen olen kirjoittaessani tätä, vielä.
1+1 on 2 on
matemaattiset kykyni lähinnä. Valitettavasti en ole edes
ensiapukurssia
koskaan käynyt. Laastari sormeen tasoa on anatomiasta
tietoni.
Kalanviljelijänopista jäi kalojen ruokintaa ja altaiden pesua.
Sen minkä
itse näen, kuulen, koen ja ymmärrän, niin
itse
ymmärrän sillä tavalla kuin ymmärrän ja muistan sen minkä itse
muistan.
Samanlainen silti luonteeltani. Tilanteen mukaan eläen.
Fyysinen
väkivalta toista ihmistä
kohtaan on
perverssiä.
Sen risti
sanoo aika selkeästi,
jos ei
muuta.
Rakkaus on suuri.
Luonto kyllä
aistii sen, kun
kuolen.
Katkeria en
ole koskaan
ymmärtänyt.
Mikä ilo
siinä on,
kun
fyysisesti kärsin.
Kaksi asiaa,
joista olen
tyytyväinen
itsessäni.
Se, että
minulla on sielu ja
että tiedän
rakkaudesta.
Kvanttifysiikasta
ja aikahyppyteorioista
en ymmärrä
mitään, mutta
luulisi,
että aurinko ja yleensä
tähdet olisi
melko vaikeaa ohittaa.
Kyllähän
nekin ajassa ovat ja kuumia.
Kesällä 2016
Lintulan luostarissa kättelin nunnaa. Oli kannellut muutakin,
kuin
tuohuksia. Polvistuin hänen edessään, vaikka
en kuulukaan
mihinkään kirkkokuntaan.
Heidän
jokapäiväinen rukouksensa
maailman
rauhan puolesta tuo minulle lohtua.
Lähtiessäni
nunna sanoi hyvää matkaa minne ikinä oletkin menossa.
Sydämeni
itki ilosta niin kauniista sanoista.
Uudesta Valamon
luostarista 2016 kesällä sain valamonruusun, jonka
istutin
isäni ja äitini puutarhaan Lukkarilaan.
Äitini on
kysynyt toisinaan, että saako siivota kotonani.
Olen hiukan
vaivaantunut kysymyksestä, koska siivoan itse.
Ei äitini
minun palvelijani ole, enkä minäkään kenenkään.
62 m2
vuokrakodissani on ja noin 1100 euroa tuloni (2016).
Tiedän ihan
aivan varmasti, että
nimeni on
Riiko Samuli Muje. Olen 48 vuotta (2016 marraskuu).
Olen
syntynyt tähän yhteen ainoaan elämääni 22.5.1968. kello 16.45.
Vesikasteella
kirkossa nimi annettu.
Minua on
vain tämä yksi sielu ja ruumis tällä planeetalla.
Minulle ei
ole edes mahdollista olla joku toinen.
Olen vain
tämä yksi jota olen. Muuta en ole koskaan ollut.
Ei se paha
luultavasti edes
tajua mitä
tuskatiloja koneillaan tekee.
Minullekin.
Minä olen
vain tällainen.
Enkä etsi
ominaisuuksia muista millään helvetin koneilla.
Kaikkea ovat
kokeilleet
saadakseni
sieluni ja epäonnistuneet,
Parantaisivat
jo minut oikeassa sairaalassa.
Luulisi jo
älyävän mitä pitää tehdä.
En pelkää
kuolemaakaan.
En lähde
telepatiaan,
siinä menee
vain sekaisin.
Vain näillä
ainoilla omilla kasvoillallani puhun.
Kasvoista
kasvoihin.
Enkä
tunkeudu muiden päihin,
en voi
tietää miten muut tekevät.
Ei minulle
ole mahdollista muu kuin olla itseni.
Raamatussa
ja koraanissa on
valtapelejä
ja rääkkäystä helvetillä,
rakkaus ei
ole niin. siksi en käänny niihin
uskontoihin.
Vaikka
lapsesta asti minua on rääkätty.
Muutin
marraskuussa 1998 Varpaisjärven peltopolku 2
asunto 5.
Talon päädyssä lukee pitkärinne.
Kummallista,
että katukylttiä peltopolku ei tässä kohdalla ole.
Lapsia, eikä
vaimoa minulla ei ole koskaan ollut.
Mäntyharppu,
suoraan kieroon savolaisittain luontoluojan kasvattamana ja suurin osa
tekemästäni
taiteesta
minulla on kotonani täällä.
Yksin
ihmiset minut jätti, juonivat minua vastaan ja
luonani ei
käy kukaan ystävä ja
jostakin
syystä ivaavat päälle.
Olen sitä
kyllä ihmetellyt.
Ristin oli
tarkoitus suojata
minua, mutta
he muuttivat
tekstin
niin, että se on minua vastaan.
Kuolleena kai
aikovat minut eteesi
tuoda luoja
ja ivaten kysyä herätä se jos pystyt.
Ihmisten
koodeja ja salakieliä en osaa.
Minulla on
vain tämä suora kieli.
Eikä minulla
ole mitään taikavoimia.
Rakkauteni
vain.
Katsella
luontoa, enkä sieltäkään osaa
apua löytää.
Ehkä apu, jota tuli
meni kaikki
muille ihmisille, en tiedä.
Kumma,
etteivät ole ampuneet minua ruutiaseillaan, jos
noin paljon
vihaavat minua.
Poliisi
soitti kotiini.
Tule ulos,
me olemme pihalla.
Aseita ei
minulla ole ja neljä isoa poliisia kahdella partiolla
seisoi
odottamassa tainnutusaseet ja ruutiaseet mukana.
Poliisi
sanoi, että kainuunprikaatin eversti
on heidät
soittanut paikalle.
Odottivat
ambulanssin ja veivät Koljonvirran mielisairaalaan
Iisalmeen
taas.
Vuodesta
1996 minua ovat sinne aika ajoin vieneet.
Huvitti
hiukan kun tällaista rimpulaa tullaan
tuollaisella
voimalla hakemaan. Piippulusikkanikin
ottivat pois.
Sinänsä ei minulla täällä ole, kuin jokunen veitsi, että saan voideltua leivän.
Pitivät
tällä kertaa 4 vuorokautta tarkkailussa, diagnoosini oli erillaistumaton
skitsofrenia.
Kyssissä
myöhemmin tutkimustensa jälkeen muuttivat diagnoosin
paikallisalkuinen
epilepsia ja lääkkeeksi apydan 150 Mg-600 Mg.
Kirjoittivat
myös moottoriajoneuvolla ajokorttini pois, ajokieltoon.
Kasvainta
eivät suostuneet leikkaamaan.
Rikolliseksi
en silti rupea kautta ala.
Nebido
testosteroiini piikki minulle laitetaan terveyskeskuksessa 11 viikon
välein,
koska minulla ei ole enää kiveksiä.
Matematiikkaa,
fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, tietokoneita,
en osaa. Hiukan
englannin kieltä puhun ja muutaman sanan joitakin muita
kieliä.
Työlliset taitoni lähinnä ojankaivuuta lapiolla taito.
Eikä minulla
ole mitään avaruus tikku avaimia.
Taiteeni,runoni,
lauluni, maalaukseni, veistokseni, hiomiseni, silti itse tein.
Mihinkään
työliittoon en kuulu. Taitelijaliittoihin en koskaan ole päässyt.
Kaipa
taiteeni ei ole ollut tarpeeksi hyvää, no amatööri askartelija silti.
Eihän naisen
tarvitse, kuin kysyä minulta
rakastellaanko
ja jos jotenkin henkisestikin
on
yhteisymmärrystä, niin mikäpäs siinä.
Yritin niin
kauan itse kysyä, että ajattelin,
että niin on
parempi. Silloin ei jää epäselvyyttä asiasta.
Kaipa se
minussa on ollut joku syy miksi en ole kelvannut,
sinänsä
sekin yksi syy olla olematta.
Kävelin
kesällä 2016 tuskissani neljä vuorokautta nukkumatta
huoneistossani,
no sellaista laahustamista se oli.
Hiukan
Buddhistisen mielenlaatuni mukaan nauroin, kun lopulta istuin
sängylle,
että jalkapohjani ovat aika kipeät kävelemisestä.
Loppuun
asti, vaikka kukaan ei uskoisi, kunhan itse sydämensä tietää.
On joitakin
ovia mitä ei kuulu ihmisen avata.
Kovuus ja
kylmyys ei niihin oviin koskaan riitä.
Vain rakkaus
ja silloinkin omassakin voi olla jo tarpeeksi.
Jotkut itse
itseltään tiensä vievät,
vaikka suuri
osa heidän onnestaan
saattaisi
johtua minusta.
Sebaotin
pyysin jo vartijaksi, koska
huijasivat
ja veivät kaiken ja hankaloittavat pieniäkin asioita elämässäni.
Sinänsä ei
mikään sääntö, mutta,
jos jonkun
metsäihmisen henkilökohtaisen
puukon
saatte lainaan, niin
puhdistus ja
terästä kiinni pitäen
kahva edellä
annatte takaisin.
Äitini on
monta kertaa pyytänyt saada
siivota
luonani. No poikamies kämppä,
ja siivoan
itse. Äitini ei ole palvelijani, eikä
kukaan
muukaan siinä asiassa, koska siihen vielä itse pystyn.
Jos tulette
luokseni käymään, niin heitätte kengät eteiseen.
Tasa-arvoisiksi
puutarhureiksi
meidät tänne
luotiin.
Ei sen
kummempaa.
Ja
tietoisuutesi selität minulle mitenkä ?
Minä pysyn
totuudessa ja rehellisyydessä.
En tiedä
miksi sellainenkin häiritsee pahaa.
Kumpi on
pahempi teko,
se ettei
natseja arvostettu henkisesti,
vai se mitä
natsit tekivät fyysisesti keskitysleireillä
rääkkäämällä
juutalaisille.
Minusta se
on pahempi teko
mitä natsit
tekivät fyysisesti rääkkäämällä juutalaisille keskitysleireillä.
En varmasti
pidä fyysisestä väkivallasta.
Osa todella
pahoista on fanaattisia uskovia,
jotka eivät
käsitä tekevänsä suunnattoman väärin
fyysisellä
väkivallallaan.
Rakkaudella
ja runoilla
maksettu
Siniristilippu.
Ei
sotimisella.
Rauhan
viiri.
Venäjän
laivastolla on sellainen siniristilippu, joka
on kulmasta
kulmaan.
Sillä vain,
kun Koljonvirran kukkuloilta tykki kartussilla hovin
pettämän
Dolgorugin ampui.
Kaipa nuo jo
geenitestinsä aloittivat jo
faaraoiden
aikoina, jos ei aiemminkin,
kun kissat
ja koirat tehtiin, ne eivät ole
samalla
tavoin luontokappaleita.
Eivät
pärjäisi luonnossa.
Lapsena se
pirun nyrkki päähäni jo laitettiin.
Se ei lähde
kuin leikkaamalla.
Mitään
koodeja siihen ei ole.
Matemaattista
kaavaa ei rakkauteen ole, jos he sitä etsivät.
Olen sen jo
heille sanonut.
Kateudesta
rakkauteen he sen laitteen minuun laittoivat,
vaikka
selittelisivät mitä tahansa syitä asiaan.
Jos minä
jonkun rikollisjoukkojen johtaja olisin,
tai
rahallisesti rikas ja terve niin miten todennäköistä olisi,
että
kertoisin kaikki asiat näin loogisesti suoraan.
Olen 177cm
pitkä. Painoin 21.11.2016 maanantai, 82,9 kg.
Pahuuden
suurin hulluus oli se, kun
se yritti
ottaa sieluni, minuuteni minusta fyysisesti
tajuamatta
todella, että se on mahdotonta.
Se biologia
mitä minulle lukiossa ja avoimessa
yliopistossa
opetettiin filosofiasta oli
lähinnä,
että muurahainen kävelee.
SARGOFAGI,
TUHKAUURNA
Mitä
tapahtuu kuoleman jälkeen.
Oletusarvo.
Joko se on
tuota avaruuden pimeää ainetta.
Päättyy.
Menee koko
maailmankaikkeuden läpi.
Siispä
valitsen kuoleman, katoavaisuuden.
Siksi, koska
minua on niin kauan fyysisesti rääkätty.
Mikäkö
rakkaudessa on niin tärkeää.
Kaikki asiat
eivät ole avaruudessa
fysiikan
lakien mukaisia.
Sillä
Einstain apina matematiikalla
homma ei
aukea.
Sekin tajusi
lopuksi ja kirosi tyhmyyttään ja
hoiteli
puutarhaa.
Minä synnyin
muuta tarkoitusta
varten, kuin
teidän rääkättäväksi.
Kerron sen
silti minkä voin,
ennen kuin
katoan kokonaan, puff
ja sitten
minua ei enää ole. Missään.
Mustasukkaisuus
on omistamista, kateutta, matematiikkaa.
Tuolla
luonnossa eläinten eideettinen muistikin on enemmän, kuin
ihmisillä
koskaan.
Kaveria ei
jätetä teillä unohtui.
Rakasta
lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.
Siis sama
mihin puuhun uskoo ja mitä kuperkeikkaa täällä
heittää,
kunhan ei ole fyysisesti väkivaltainen toiselle ihmiselle.
Auttaa
kykyjensä mukaan.
Kara on
jäljellä rakkaudesta.
Siksi sitä
piirtämääni omena vaakunaa kannan, jossa
on miehen ja
naisen kasvot omenan vastakkaisilla
syödyillä
puolilla.
Hassua
jotenkin, että japaniksi sana kara tarkoittaa mistä.
Sillä tavoin
siunaan.
Lasken
käteni lapsen pään päälle ja sanon:
Oikeuden
kohtuuden armo.
Rakasta
lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, siinä kaikki.
Aikuisia en
siunaa, lapsia vain ja heidän aikuistensa luvan kanssa.
Minun hautaa
ei voi edeltä käsin avata, koska
en ole vielä
kuollut sitä ainoaa kertaa.
Fyysisen
rääkkäämisen ja helvettien vuoksi
valinta on
sellainen.
Se, että en
hyväksy fyysistä väkivaltaa
toista
ihmistä kohtaan ei täytä
mielisairauden
kriteerejä.
Hänen
toiveensa
olivat
meren
hiekkaa.
Hän on
kaikki
mitä hän on
halunnut olla.
Ei sen
vähempää.
Ei sen
enempää.
Niin,
en todella
osannut.
Vie, minkä viet.
Minä jään.
Kun en mitään mahtanut.
Minkäpä tuolle.
Minkäpä viet.
Dyky.
Dyky.
Dyky.
Persereikä on kuulema
hänen
sielunsa.
Laitoin
käteni
maan pintaa
vasten
ja sanoin
adonai.
Ei totuus
muutu mihinkään. En muutu, materiaakin olen,
joten hiukan
kuin törmään asioihin,
enkä minä
hyppele kropastani minnekään,
tai muutu
vaikkapa eläimeksi.
Ei sellainen
muutos ole minulle mahdollista.
Se on
minussa.
Se on
teissä.
Se on
kaikessa.
Rakkaus,
asia.
Löytämisessä
syntyy
sydämeltään
uusi ihminen.
Nuovo
hominidi.
Rakkauslaulu
kauneimmillaan
on
ilman
sanoja.
Huokauksia,
huokauksia
vain.
Olisin
voinut muistaa,
mutta
milloinkaan
en
unohtanut.
On kaksi
täysin eri asiaa.
Minä, minä,
minä,
haalien
itselleen jotakin.
Ilmaista
minuus, minä olen minä.
Seksuaalisesti
en koe miehen
kroppaa
viehättäväksi.
Syytä en
tiedä, se mikä on se on.
Sosialisti
olen siitäkin syystä, ettei
kellään
olisi helvettiä.
Yeshuan,
Jeesuksen syntymäpaikka maantieteellisesti.
Ei
opettajana mitään rotuoppia valkoinen tai musta, vaan ihminen.
Alun perin
ristinmerkki itseenpäin tehtynä
tarkoitti
hyväksyn oman kuolemani.
Thot amen
savua.
Gaia kai
maankuorta.
Linnunmuna
on ehkä munasolu ?
Isäni, Kauko
1936.
Äitini,
Vuokko 1940.
Isoveljeni,
Petri 1963.
Minä, Riiko
1968.
13
omakustanne runoelma teosta olen kirjoittanut, tämä 14.
Edellistä
painettiin 65 kappaletta. Ei ollut rahaa isompaan painokseen.
Urheilua en
harrasta, nuorempana hiukan harrastin, minulla ei ollut
urheilullisia
kykyjä kilpaurheiluun. Mitään palkintoja en millään
tieteen tai
taiteen saralla ole saanut, no ei niitä saa jos ei osaa.
Harmillista
hiukan, kun minulla ei ole edes mitään omaisuutta, jonka
voisi myydä
ja saada hiukan rahaa, no sinänsä terveempänä
olisi
mukavampi olla. Omalla työllä rahansa saatava silti, niin ajattelen
asiasta.
Kelan sairaseläkkeellä oikeista syistä, mielummin silti
olisin
terveempi ja puuhastelisin jotakin oikeita töitä rahan eteen.
Suomen
perustuslaissa on pykälä, jossa sanotaan, että 18 vuotiaana on
täysin vastuussa
tekemisistään itse lain edessä. Seksuaalisuuden
harrastaminen
silloin vapaata. Lapsena, alle 18 pyritään siten
suojelemaan,
vaikka lain pakkokeinoin lasta, ettei hän tee tai hänelle
tehdä mitään
pahaa. Itsensä onanoinnissa tai masturboimisessa
ei minusta
ole mitään pahaa.
Fyysisellä
väkivallalla toista ihmistä
kohtaan ei
asia juurikaan etene.
Olen
valkoinen neekeri puuvillapellolla.
Muuta kykyä
ei minulla ole koskaan ollutkaan.
Yksilöllisyys
pukee.
Jos otat
luvun 666, matkaa aurinkoon.
Siin on
porttis. Ra, Rameses.
Etukäteen ei
voi elää. Vain omalla ainoalla ruumiini suulla puhun.
On kuin on,
itsesuojeluvaistonikin.
Eikä särki
suussa ruutuun.
Sielun
vieminen ei ole mahdollista.
Rakkaudessani
on loogisuutta. Minua tarvitset mihin ?
Ota edes
häkkyrä pois minun päästä.
Ajan kulku.
Epäloogista on väittää, että minä en ole elävä.
Syön, juon,
paskon, kusen, poltan piipussa tupakkaa itse.
Katso
itseäsi peilistä ovatko kasvosi samanlaiset kuin minun.
Itsellesi
sano minuutesi. Minä olen minä silti, sielu olemattomuudessakin.
Yhdistyneiden
kansakuntien ihmisoikeus julistuksen mukaan
pitäisi lait
tehdä kaikkialle maailmaan.
Riiko Samuli
Muje
Mistäpä
tietää
kullakin
kelläkin
minkälaisen
kohtalon
loi
ja
soi.
Ei
hyödyllisiä kykyjä.
Siitä minut
kuulemma tuomittiin.
Rakkaus oli
ja on
kaikki mitä
minulla oli ja on.
Elämä on
elävää, siksi
ei voi
tietää varmaksi
mitä tulee
tapahtumaan.
Olla
fyysisesti terve.
En ole ollut
pitkään
aikaan sitä.
Katsella
naisen rintoja,
alastomuutta,
rakastella.
Sama toiveeni
minulla yhä
kuin
lapsena.
12-13 vuotta
ilman
fyysistä
rakastelua, panemista,
naisen
kanssa
on ollut
minulle
pitkä aika.
Olen kyllä
yrittänyt
saada jonkun
naisen edes
suostumaan moiseen.
Tällainen
olen.
Minkäpä minä
sille.
Tiedän minä
jo omista fyysisistä tuskatiloistanikin,
joita
minulla on koko elämäni ajan ollut, etten turvassa ole ollut.
Suom. huom.
ärsyyntyneisyyden tilassa huomautan.
Onko siellä
Arlingtonissa jaoteltu rodullisesti,
kuka siellä
tingel tangelit rinnassa on pötköllään.
Jihad muuten
tarkoittaa sydämen taistelua
itsessä, ettei
ole väkivaltainen toiselle ihmiselle, eikä
toisten
ihmisten tappamista.
Kummallinen
muistikuva, kun
ihmiset
kävivät kuussa ensimmäisen kerran -69, että
ensimmäiset
sanat olivat pinta pöllyää kengän alla ja
näyttivät
sitten sen
pieni askel
ihmiselle, iso askel ihmiskunnalle jutun.
Teoreettisesta
matemaattisesta kysymyksestä
kaikkivaltiudesta,
että voiko luoja luoda niin
ison asian,
ettei jaksa sitä nostaa, niin vaikka
planeetta.
Tyhjiössähän se kelluu.
Oikea
vastaus on rakkaus.
Hiukan
hankalampi se selittää.
Thorin
vasara vaikkapa osasta neutronitähden
massaa
tehtynä.
Neliösentti
sitä painaa enemmän, kuin
USAn autot
yhteensä.
Niin ei
huana päissään paukuttele
kolkko
tuolla henkseleitään.
Jumaluuden
alkeiden käsittämisen esimerkkinä
voisi
käyttää entisajan laivan kapteeneja.
Tiesivät
laivasta ja laivan mukana tai viimeisenä laivasta.
Hengen ja
johtamisen arvo.
Huomionkipeys
on joillakin kummallista.
He
tarvitsevat ison porukan katsomaan
kun he
lyövät naulan seinään.
Jos kokee
neroutensa illuusion
niin yli
muiden hengen arvon, niin
samahan
sellaisen on muuttaa vaikka
kuuhun yksin
asumaan, niin on
ihmisistä
katsottuna
illuusion
kaltaisesti ylempänä muita.
Oletus.
Jos joku
etsii tietokoneilla
tunkeutuen
fyysisesti
ihmisen
aivoihin
vastausta
sielun ja rakkauden
kysymykseen,
niin
ei löydä
varmasti sillä tavalla.
Lähtökohtaisesti
on täysin
väärin etsiä
sitä sillä tavalla.
Se on se syy
miksi ei löydä niin.
Se mitä
minulle on historiasta opetettu, niin
ajattelutapani
on lähellä essealaista etruskia ja
se ei
tarkoita muinaisjäännettä, että
olisi niin
last seeson.
Rakkaus on
elämään kuuluva asia.
En tarvitse
enkä etsi ihailua, annan
näkökulmaa
ja ainakin
ajattelutapoihin
jotakin tuumimista.
Onpahan
kirjoitettu ja lähikirjastossa
säilyy
kirjani pitempään jos niitä harvoin luetaan.
Sairasteluun
liittyvää jotenkin kirjoittelu.
Puolustuskeino
ja terapiaa.
Jokin taika
siinä, kun asia on paperilla itse kirjoitettuna.
Hiukan sekin
auttaa.
Naimisissa
en ole koskaan ollut, eikä
minulla ole
jälkeläisiä, lapsia.
Jos
jatkuvasti joku ottaa tuomitsemiseensa
esimerkiksi
Yeshuan, Jeesuksen, niin
itse se joi
viiniä ja
pelasti
ilotytön ennemmin kivitykseltä, kuin
kääntyi
fyysisen väkivallan puolelle.
Runoa
tutuilleni, jotka
olivat
minulle enemmän, kuin tuttuja.
Roomalaiset
legioonalaiset Yeshuan tappoi.
Raamatussa
demonit legio nimellä.
Aasinsilta.
Eva Ryynänen
taiteilija ja kuvanveistäjä, tyttönimesi
Åsenbryck,
suomennettuna aasinsilta.
Kovia
löylyjä otit saunassa kanssani, kun lapsi olin.
Voimistelit
aamulla ennen kuvanveistoa kukonlaulun aikaan.
Voin sanoa
näinpähän Eva Ryynäsen alasti.
Paavo,
miehesi, joka teki alkutyön
veistoksiisi,
ei pahastu. Ei hänkään torvi ole.
Näin kaksi
palokärkeä läheisen pururadan laavulla.
Outoa, että
näin lähellä asutusta.
Kirjoitin
ehkä ne olivat te, mestariveistäjät
mestariveistäjien
puvuissa, veistämättömän puun tilassa.
Kun kuolen vaatteet
on jätettävä naulaan, kuin olisitte vain hetken poissa
ulkona
käymässä. Toivomuksenne on atelieessanne täytetty.
Tikan päässä
ei demoni pysy, hakkojaavat puuta sen verran.
Tuollahan ne
enkelit lintuina lentelöö,
kahtovat
perrään mitä ihmislapset tekköö.
TAIKAA
Ikuisesta
pimeydestä kutsun luojaa.
Sebaotti
linjassa. Ruokatauko, syönhän minäkin.
Poliisien
puolelle jumalat komensin.
Niillä ei
ollut muuta tekemistä
luonnon
näpertelyn jälkeen.
Sen verran
minua on rääkätty.
Kas näin
heiluu lippu ja
lippu heiluu
näin.
Syteen tai
saveen, ehkä saveen, saviruukuksi.
Nousee mitä
nousee, tai on nousematta.
Lapset
kouluun.
Opettajalle
ei sanota haista vittu, vaan
viitataan ja
vastataan jos opettaja antaa luvan.
Yks plus yks
on kaks ja sitä rataa.
Rommeliksi
muuten passikuvaani jotkut
jostakin
syystä sanovat, vaikka
minulla ei
ole mitään tekemistä natsismin kanssa.
Rakastettava
siellä missä on. Missäpä sitä muualla.
Tulehan sie
uhvo kahtelemmaan miten miulle on käynynnä.
Jolie, suuri
tietoisuus.
Jolie
Ranskan sana, joka tarkoittaa kaunis.
Muilla ehkä
muita nimiä.
Suuria
sanoja pieneen suuhun.
Kuka on mitä
on,
kuka
näyttelee mitä.
Minulla ei
yksinäisyydessä
ole samaa
ongelmaa.
Vihreissä
silmissäni
ehkä
häivähdys
harmaata,
sinistä.
Television
mielikuvitus valheilla ja
oikealla
maailmalla on iso ero.
Se mikä
vaikutus elämään ja aivotoimintaan
on tietoliikenteen
yhteyksillä, joka
on
näkymättöminä aalto säteinä
ympärillämme
ja meistä läpi, niin
en tiedä.
Minulla on
oikeasti
syntymämerkki
vasemmassa
kämmenessä
ristinkuoleman
muistoksi.
Wallah tak
tulu anofsa lati harramalaahu illapihak.
Wallah tak tulu
anofsa lati harramalaahu illapihak.
Wallah tak
tulu anofsa lati harramalaahu illapihak.
(Arabiaa,
älä riistä toisen ihmisen henkeä sillä
luojan silmissä se on pyhä).
Shalom Israeel. (Hebreaa).
Ana ho. ( vanhaa Arameaa). Minä olen.
(Voiko sen tyhjentävämmin
olemassaolonsa sanoa.)
Riiko Samuli
Muje.
SYNTYNYT
22.5.1968. KUMMALLISTA ?
Riiko Samuli
Muje,
vaatimattomasti
adonai,
lämpimän
sinertävä,
ki(e)i(e)nan
tonaali.
En minä sen
vuoksi ala poliiseja vihaamaan, kun he
ovat monta
kertaa olleet minua hakemassa ja saattamassa
mielisairaalaan,
vaikka rikolliset
miten
haluaisi, että alkaisin heitä vihaamaan.
Kyllä minun
1+1=2 logiikkanikin sanoo,
että
rikollisethan ne ovat minua rääkänneet,
eikä ne
jotka ovat perustuslain puolella.
En kyllä
ymmärrä miksi. En omista mitään materialistisesti arvokasta.
Suomen
perustuslaki on minusta
hyvä asia.
En kuulu
mihinkään kirkkokuntaan, enkä
mihinkään
uskonnolliseen yhteisöön.
Rakkaus on
uskoni tai enemmänkin tieto siitä.
Hän joka
teki Hippocrateen valan tiesi Luojista tai rakkaudesta.
Mieti mikä
ero on lauluni alulla meri rantaan katsoo, tuulten tarinaa
laineissaan
tuo ja laululla she loves you jee, jee, jee.
Helppo
nähdä, kuten muutakin.
Ei sinun
oikeasti kannata neuvoa minua.
Minä tiedän,
kun
seison tässä
sateessa viimassa
ja jää
ritisee kenkien alla
toivoen
jotakin sieluihin.
Jos teillä
on jotkut pääsyvaatimustestit, niin yhen yhtä en ole läpäissyt.
En osaa
asioita sillä tavalla.
Fyysiset
tuskat joita minulla on ollut ja yhä ovat, ovat karseita ja ikäviä,
siksi olen
pyytänyt apua, että minut hoidettaisiin sairaalassa.
Joko
sellaiset lääkärit eivät ole päässeet hoitamaan minua, jotka tietävät
ja
hoitaisivat, tai he eivät tiedä minusta. Ei ole sellaista syytä hoidon
esteeksi, että
noku se on tuollainen. Monta kertaa olen käynyt
pyytämässä
apua Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa. Seuraava
kerta
30.11.2016.kello 10.00. Neurokeskus/epilepsiakeskus. Pyöreän
infon ovi
sairaalaan sisään. Viistosti vasemmalta ohi pyöreän infon.
Vasemmalla
potilashissit. 5 Kerrokseen hissillä ja vasemmalla puolella
ovi sisälle
osastolle. Melkein käytävän päähän ja vasemmalla ovi
ilmoittautumaan,
että olen saapunut. Tullessa oikealla puolella
varsinainen vastaanotto ovi jonne menen
ilmoittautumisen jälkeen.
Saattaisi
auttaa muitakin jos minua auttaisivat.
Maita joissa
olen käynyt.
Ruotsi,
Norja, Tanska(kerran), Venäjä(kerran),
Kreikka(kerran),
Espanja, Italia(kerran), Marokko(kerran),
Senegal(kerran),
Gambia(kerran), Sierra Leone(kerran),
Liberia(kerran).
(Vuoteen
2016 mennessä.
Afrikan länsirannikon risteily oli, kun olin
pieni, joten ihan varma en ole
Sierra Leonesta, Gambiasta ja Liberiasta).
Teillä ei
ole enää aikaa ratkaista yhtälöä.
Kaikki ei
ole kaupan.
Rakkaus on
pyhä.
Hiukan kuin
Mozartin taikahuilussa
pa, pa, pa,
pa,papageno kohta, kuin
vanhemmat
lohduttaisivat lastaan
kaikki tulee
menemään ihan hyvin.
Mieti
hiukan.
Tämä on
yksityiselämääni ja
mikä siinä
häiritsee, jos löydän
netistä
kuvan, jossa joku nainen masturboi ja
yksin kotona
vedän käteen, kun katson sitä ?
KRYPTINEN
RAKKAUS ?
Neiti rouva
sinertävä.
Hiljaisuus,
hiljaisuus.
Sanani
olivat hänelle
enemmän
sanaa
ja
rakkautta.
ja silti
rakkautta.
Suomalaisittain
konahdan,
perkele,
minä olen tämä henkilö.
En minä
muista tiedä niin kuin itsestäni.
Älyä ja
ymmärrä.
Tiedät kyllä
minkälainen tuomari
saatan olla,
jos sen aika tulee.
Teen
oikeasti tässä maailmassa
ilman
hypnoosia tai apukeinoja.
Pelkällä
rakkaudella.
Kysyivät
minulta luoja
kenen runoja
ja kirjoja ja taidetta arvostan eniten.
No perkele
omiani, enhän minä muusta tiedä, kun itsestäni ja
se on oma
tekemääni.
Valitettavasti
en ole
pystynyt
sillä elantoa hankkimaan.
Ehkä
hymyilet salaa.
Sitä en
tiedä.
Mitä tulee
siihen, että olen fyysisesti sairas, niin
ei se varsinaisesti
ole työtä, en minä siitä palkkaa saa.
Metsästystä
en harrasta, enkä sairauteni vuoksi saa ostaa
asetta, enkä
saa metsästyslupaa. (Arvet ?).
Kotieläintä
minulla ei ole, koska ei ole varaa ruokkia, sitä paitsi
en osaisi
kouluttaa sellaista.
Minä
ennemmin kuolisin, kuin
olisin
pieksettävänä, siksi en lyö itsekkään.
Se miksi
minulle on käynyt näin, niin
fyysinen
väkivalta minua kohtaan ja muita kohtaan on syyllinen.
Nii on
taivas niinku Suomenlipu sininen.
Ymmärrätkö
käsitteen syntymä ?
En minä
muutu eri näköiseksi, tai eri henkilöksi.
Olen
luonnollisella tavalla syntynyt ja kasvanut.
Pienempänä
oli vähemmän ryppyjä.
Y.K.:n
ihmisoikeus julistus ja
Suomen
perustuslaki on
ollut ja on
minun ainoa turva.
Luoja
kasvatti esityönä elämää
harpun muotoiseksi.
Minä löysin
sen ja tein siitä harpun.
Minua on
yksi, kuten
tuollaisia
harppujakin.
Minulle se
on muuta, kuin
puukalikka.
Se, että on
kärsinyt, oikeuttaako se tekemään mitä vain.
Mä vartiossa
seison, yössä yksinäin.
Mikä se
semmonen vartiomies kun vuoro ei vaihdu.
Siihen
vitsiin ei ahneella paskalla ole mitään asiaa.
Se on
minussa.
Se on
teissä.
Sen voi
ottaa.
Hetken se on
meissä.
Se on aina.
Se on
kaikki.
Se näkee. Ei
hyödytä lavastus, kikkailu.
Tavallinen
päiväkö minulla ?
Yleensä
kävelen noin 500 metriä kylälle keskustaan, jossa on muutama
kauppa. Ostan
kaupasta kaljaa, tupakkaa, syötävää.
Kävelen
kotiin takaisin noin 500 metriä.
Yksin olen.
Kävin
30.11.2016 kello 10.00 Kuopiossa sairaalassa neurologilta apua pyytämässä, että
leikkaisivat. Sanoi, että ei. Verikokeen ottivat ja takaisin kotiin.
Tavallaan
lohdullisena koen ajatuksen kuolemasta, koska olen lapsesta
asti
pyytänyt apua saamatta sitä. Kuolemassa kärsimys päättyy,
ei ajattele,
ei tunne, ei liiku.
Kuolemalla
kuoleman voitti, haudan rauha ja ikuinen lepo.
(Ristinmerkki
itseenpäin tehtynä.)
Onko se
oikeasti joku ongelma, että
olen oman
kehoni haltija ?
Olen
ihminen, tarvitsen nukkua
joka
vuorokausi.
Aivot ovat
ihmisellä sellaiset.
Ei se
kovinkaan järkevää ole
vuodesta toiseen
joku
tietokoneiden
kautta uhkailee ja
runkuttaa
sähköimpulsseilla hereille, taikka
kuunella
jottain nauhoja piähän suoraan aivoihin,
vaikka olisi
yksin kotona.
Se, että
minua on syytetty siitä, että
oon
olemassa, nii
onko siinä
tyyliä, nii
minusta
eijoo.
EVA.R.
TOVE.J. ASTRID.L.
Kalliolla
istuskellessa
veden
liplattaessa
odottaessa.
RIIKO.S.M.
Vapaa..
Vapaa..
Huusi varis
ja
lensi
tiehensä.
Kaukaisuudesta
kuului variksen ääni
kiitos..
Kumarsin
eipä kestä.
Palatakseni
vanhaan aiheeseen.
Metaania, metaania
ovat pieruni
mun ja
haju joka
seuraa on löördö finlandiaa.
Pierpaukun
ilmoille heitin.
Vaikuttaako
se ilmastomuutokseen…en tiedä.
Vierelläsi
viileinä öinä.
Osoitin
sormella ulos.
Anna
kuiskaan sinulle korvaan.
Käsi suuni
vieressä,
kuin
kuiskaten…supi, supi.
Merellä
tuuli käy kasvoille.
Hyväilee,
kun on lämmin ilma.
Minä en
vihaa luojaa,
eikä tämä
ole palvelustyötä hänelle.
Muistatko,
kun olin pieni miten ne olennot ihaili minua.
Joten mitä
olet tehnyt ?
Minä en ole
tuomari, minä en ole koskaan ollut tuomari.
Toiveeni on
yhä sama, kuin lapsena.
Terveys,
seksuaalisuus naisten kanssa.
Fyysisestä
väkivallasta en pidä.
Perjantaina
9 joulukuuta 2016 sain verohallinnolta
veronpalautusta
28.71 euroa.
MERI SUURI SUOLAINEN.
20.12.2016
tiistaina yöllä kahdentoista jälkeen.
Olen kuulut
teorioita, kolmesta tietäjästä ja
varkaat
veivät kaiken, kuten minultakin.
Kuorin
espanjalaisen appelsiinin.
tarjosin
sitä ensin luojalle,
ei kai
halunnut.
Via
compostela.
Söin sen.
Siinä oli
kolme siementä.
Syljin ne
hankeen.
Reissumies,
galaktisessa
vankilassaan,
leipää kalaa
repussaan.
Meri rantaan
katsoo
tuulten tarinaa laineissaan tuo.
Story of all the winds
is bringing home all the waves.
Kummallinen
spartalainen merkurius,
money,
money,money,
vähän
liiankin täydellistä.
Tekivätköhän
Zerkzes ja Leonidaskin ja nerot diilin ja
tappoivat
hänet, kun
kuningas
vaikutti niin heikolta.
Pohdiskelin,
että
tarkoittaakohan
sana sparta
alunperin
materialistista sydäntä rinnassa.
Daa, dii,
duu.
Riiko Samuli
Muje.
Kolmannen
asteen yhteys.
Kolme
nuottia.
Liian
väkivaltainen kulttuuri.
En osaa
kieltä. En osaa heidän testejään.
Heidän
häkkyrät fyysisesti minussa. Olen elävä ihminen.
En pääse
sairaalaan hoitoon.
Heikkona
heittäneet, hylänneet.
Kirjoitan
yksin kotona painamalla nappuloita joissa on kirjaimet merkitty
tähän
laitteeseen, jonka ei pitäisi olla tietääkseni yhteydessä mihinkään.
Jos joku
ihan sotahulluksi sadistiksi
itsensä
tunnistaa ja pitää sanapeleistä, niin
paperia ja
kynä esille ja
vanhan ajan
tummelia peräreijän ympärille
ja sitten
eikun vain kirjoittamaan
mitä sanoja
tulee mieleen.
Minä en ole
hybridi.
Olen
oikeasti tämmönen.
Tavallinen
vesisuihkepullo,
peseytyä,
siivota, pestä pyykkiä.
Ne auttavat
hiukan, kun
karkottelee
häiritseviä henkiä.
Jos huhuja
ufoista ja
heidän
kysymyksensä minulle, niin
suostun
kyllä lähtemään heidän
kanssaan
tältä planeetalta.
Sosiaaliturvatunnukseni
viimeinen merkki on L, EL.
Ei se niin
surullista ole.
Niityt
kukkii kesällä ja
puut kasvaa.
Minulla ei
ole paljoa antaa, mutta
annan tämän:
Orpo tytön
tai pojan onni:
kynttilänvalo
ja
hän yritti
myydä tulitikkuja…
Kun
esimerkiksi vaikka pieraisen, niin
kutsun sitä
pieruksi,
ei siinä
salaviestejä ole.
TAITEILIJAT
Vihaan,
kärsimykseen uupuneet,
lohdun
tuojat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti